Kesä 1939 oli Suomessa
kaunis ja ilmapiiri tulevaisuuteen uskova, vaikka maailmalta
kantautui huolestuttavai uutisia. Helsingin olympiakisat lähestyivät,
stadion oli jo valmis ja urheilijat valmiina uusiin suurtekoihin.
Helsingin Olympistadion
syyskyyn 17. päivän 1939, katsomossa lähes 6000 ihmistä, sää
syksyisen kirkas, lämpötila 15 astetta. Tummatukkainen,
punaposkinen mies kiertää rataa, yleisö ulvoo. Se tietää
todistavansa jotakin suurta: rataa kiertävän miehen väliajat ovat
kertoneet, että puolen tunnin raja 10 000 m:n juoksussa saattaa
mennä rikki. Mies on Taisto Mäki, 28-vuotias komen
maailmanennätyksen omistaja ja Euroopan mestari, uusin lenkki siinä
suurjuoksijoiden ketjussa , joka alkoi Hannes Kolehmaisesta, Paavo
Nurmesta …
Taisto Mäen viimeiset
kierrokset menevät kuin lentämällä yleisön pauhussa, maalilanka
katkeaa, huuto vaihtuu kohinaksi. Stadion räjähtää uudelleen, kun
kuuluttaja Sulo Kolkka ilmoittaa ajan 29.52,6, maailmanennätys.
Taisto Mäki on ensimmäisenä maailmassa juossut 10 000 metriä alle
puolen tunnin. Tämä lupaa hyvää ensi kesälle, olympiakisoihin.
Lisäksi Taisto Mäki ei ole yksin: vuoden 1939 maailmantilastossa on
toisena Veikko Tuominen, sitten Kauko Pekuri, Ilmari Salminen, Tauno
Kurki.
Taisto Mäen kohdalla
kohtalo oli määräänyt toisin. Hän ei päässyt koskaan
olympiakisoihin, Helsingin ME-juoksu jäi hänen uransa loistavaksi
huippukohdaksi. Tuli sota, ensin talvisota sitten jatkosota.
Talvisodan rintamalta Mäki komennettiin lievästi haavoittuneena
toisenlaiseen tehtävään isänmaan palveluksessa: hän kiersi Paavo
Nurmen kanssa Yhdysvalloissa hankkimassa rahaa ja myötätuntoa
Suomelle, Kilpailujakin oli, mutta Mäen kunto ei tietenkään ollut
huipussaan. Kesällä 1940 hän voitti 10000 m:n Suomen mestaruuden
ja sen jälkeen vielä kaksi SM-hopeaa.
Taisto Mäki harrasti
urheilua, hiihtoa ja juoksua, pikkupojasta saakka, kuten 1920- ja
1930-luvulla tapana oli. Lempinimensä ”Rekolan paimenpoika” hän
sai, kun tiedettin, että hän oli poikasena paimentanut naapurin
karjaa Rekolassa, Helsingin lähellä.
Säännöllisen
juoksuharjoittelun Mäki aloitti vasta armeijan jälkeen
21-vuotiaana. Hänellä oli lahjoja, hän tiesi sen itse, ja sen
tiesivät muutkin. Huipulle oli kuitenkin kestavyysjuoksijoien maassa
pitkä mata: Suomen huippu merktisi 1930-luvulla maailman huippua.
Siellä olivat Salmiset, Iso-Hollot, Askolat, Lehtiset, Höckertit.
Mäki uskaltautui
ensimmäisen kerran kilpailemaan Helsinkiin v. 1932 ja voitti
alokassarjan 3000 m:n juoksun. Päästyään työhön Alkon varastoon
Helsingin Katajanokalle hän otti tavakseen juosta 23 km:n mittaisen
tyämatkansa Rekolasta Helsinkiin ja takaisin.
Kestävyys lisääntyi,
mutta nopeuttakin löytyi. Vuoden 1934 SM-kilpailuissa Tampereella
HKV:n riveihin siirtynyt Mäki yllätti niin Lauri Lehtisen kuin
Gunnar Höckertinkin ja voitti 5000 m:n mestaruuden. Samalla hän
alitti ensimmäisen kerran 15 minuutin rajan – hänen edellisen
vuoden paras aikansa oli ollut lähes minuutin heikompi.
Vuoden 1934
maailmantilastossa Taisto Mäki oli 5000 m:llä kolmas, mutta
SM-kilpailusissa hän joutui keskeyttämän lihasrehtymän vuoksi.
Syksyllä oli vuorossa ensimmäinen kympin kokeilu: 31.44,6.
Olympiavuonna 1936 Mäki mieli tietenkin Berliiniin, mutta Suomen
taso oli niin kova, että rannalle oli pakko jäädä.
Mäki ei kuitenkaan
lannistunut, vaan kiristi harjoitustaan: ”Ylös nousin neljän
aikoihin. Sitten kiireesti lenkille ja seitsemäksi työhön
Helsinkiin. Kahdeksan tuntia työtä ja sen päätyttyä juosten
Katajanokalta Rekolaan. Hevosmiehet, jotka lähtivät Kauppatorilta
yhtä aikaa Sipooseen, eivät pärjänneet. Lopunmatkaa juoksi rataa
pitkin, jolloin ratavartija kiritti resiinalla. Kuutena, joskus
seitsemänäkin päivänä viikossa tuli juostuksi 30 km, joten ei
ihme, että kuntoa alkoi tulla”.
Kuntoa tuli. Vuonna 1937
Mäki juoksi 33 kilpailua ja voitti niistä 26. Suomen mestaruuden
hän voitti maastossa ja 5000 m:llä. 5000 m:n aika 14.28,8 oli
maailman kärkiaika.
Yleisurheilun toisten
EM-kilpailujen toisen kisapäivän odotetuin ja ennakkoon kohutuin
loppukilpailu alkaa 4.9.1938 klo 15.25, kun juoksijat asettuvat
lähtöviivalle. Suomen Kauko Pekuri ja Taisto Mäki huolehtivat
vauhdinpidosta – tarkoituksena on kypsyttää Ruotsin kova Henry
Kälarne-Jonsson vuorovedolla. Kälarne näyttääkin putoavan, mutta
saa viimeisellä kierroksella jostakin lisävoimia, ohittaa Pekurin
ja lähestyy uhkaavasti Mäkeä, joka on jo karannut Pekurilta
takasuoralla. Mäki vilkaisee taakseen, pinnistää kaikkensa ja on
maalissa pari metriä ennen ruotsalaista. ”Komea kilpailu,
kokonaistasoltaan melken Suomen mestaruuskisojen veroinen”,
kirjoittaa Helsingin Sanomien Sulo Kolkka.
Sulo Kolkka oli oikeassa.
SM-kilpailuissa aikaisemmin kesällä käytiin ankara kamppailu,
jossa Mäki jäi neljänneksi. Edellä olivat Kauko Pekuri,Ilmari
Salminen ja Lauri Lehtinen. EM-kisojen jälkeen Mäki juoksi
Helsingin olympiastadionilla uransa toisen kympin ja paransi
ennätyksensä 30.13,4:ään, voiton kilpailussa vei kultavääpeli
Salminen.
Syyskuussa Tampereella
järjestettiin uusi ennätyskoe, ja nyt oli tavoitteena puolen tunnin
raja. Aivan se ei onnistunut, mutta nut, juostuaan kolmannen kerran
10000 m, Mäki oli ensimmäisen kerran ME-mies. Uusi ennätys
kirjattiin numeroin 30.02,0.
Maailman huipulle ja
Suomen suureksi olympiatoivoksi Taisto Mäki nousi lopullisesti
vuonna 1939. Suomalaiset päättivät kesäkuussa tosissaan käydä
Lauri Lehtisen 5000 m:n maailmanennätyksen kimppuun, olihan se jo
seitsemän vuotta vanha. Stadionilla käyty juoksu oli kokonaan
Taisto Mäen, hän oli kärjessä miltei lähdöstä maaliin, voitti
muun joukon 40 metrillä ja teki uuden komean ME.n 14.08,8. Myös
Kauko Pekuri alitti Lehtisen ME:n. Väliaikana Mäelle merkittiin
myös 3 mailin ME 13.42,4.
Helsingin Olympistadion
oli Mäen seuraavankin, vajaa kuukausi myöhemmin syntyneen ME:n
näyttämö: 2 mailia 8.53,2. Ennen SM-kilpailuja Mäki kävi
kilpailemassa Lontoossa ja Glasgowissa ja paransi molemmissa
paikoissa 3 mailin Englannin ennätystä. Kalevan kisoissa hän
voitti 10 000 m.
Syyskuun 17. päivän
aamuna, ennen 10000 metrin ME-juoksuaan, Mäki verrytteli Käpylässä
Alkon kisoissa voittamalla 1500m:n juoksun harjoitusluonteisella
ajalla 4.23,0.
Mäen vuosi 1939 oli
loistelias: 37 kilpailua, 28 voittoa ja seitsemän toista sijaa,
kaksi Suomen mestaruutta. Päämatkoillaan 5000 ja 10 000 m:llä hän
ei hävinnyt kertaakaan. Syystäkin hän sai Suomen Urheilulehden
kultamitalin vuoden urheiluteosta.
Taisto Mäki
Oulun juhannusjuoksu 1946
Taisto Mäki
Vuoden 1939 parhaat
urheilijat
Tunnelmia Helsingin
maratonilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti