torstai 27. helmikuuta 2014

Edvard Westerlund – yksi painijaveljeksistä


Edward Westerlund oli tunnollinen, määrätietoinen ja monipuolinen harjoittelija.

Nuori 21-vuotias suomalainen paini vuonna 1922 Tukholman MM-kisoissa kevyen sarjan maailmanmestaruudesta. Hän oli kukistanut jo viisi kovaa vastustajaa, kun tie aukeni finaaliin. Vastassa oli Unkarin ylpeys, voitosta voittoon kulkenut Ödon Radvany, erittäin kokenut mattokettu. Alkutunnustelun jälkeen Edvard ”Eetu” Westerlund paiskasi niskalenkillä unkarilaisen siltaan, joka murtui ajassa 6.20.

Westerlundin veljessarjan kuopus oli kääntänyt vuoden taikaisen MM-pronssinsa kultaiseksi nuorimpana suomalaisena kautta aikain. Vanhin veli Emil ja keskimmäinen Kalle olivat olleet pitkään Eetun esikuvina. Hän oli veljessarjan nuorin, mutta menestynein. Neljä vuosikymmentä kolme Westerlundia kuului painieliittiin.

Kalle oli Pariisin olympiakisoissa kevyen sarjan pronssilla 1924 ja Pohjolan mestari 1925. Kuopus Eetu oli veljessarjan paras. MM-pronssia Helsingissä 1921 vasta 20-vuotiaana, maailmanmestari 1922 ja olympiavoittaja 1924, olympiapronssia 1928. Kansainvälinen päätös oli Helsingin EM-kisoissa 1933, jolloin hän sijoittui kuumesairaana pronssille.

Eetu Westerlund painotti useaan otteeseen henkisen puolen harjoittelua, joka oli välttämätöntä kaikille urhellijoille. ”Musiikki on pätevää aivohierontaa. Jopa monet särytkin katoavat, jos otan haitarin käteeni ja soitan. Pikkupojasta alkaen olen uppoutunut muutamaksi hetkeksi säveleitten pariin. Ajatus selkeyty – sen olen todennut – ja maailma näyttää valoisalta. Pystyin soittoni ansiosta paremmin harjoittelemaan ja työssäni taksinkuljettajan en öisinkään väsynyt.”

Sekä Kalle että Eetu olivat autonkuljettajia. Eetu ajoi vuonna 1946 erästä asiakasta asemalta Käpylään. Syyspimeä häiritsi, sillä sotien jälkeen katuvaloissa säästettiin sähköä. Eetu muisteli yllättävää tapausta: ”Nuori asiakas tempaisi Käpylän hämäryydessä pistoolin esille ja karjaisi: ”Tämä on ryöstö”. Painoin toisella jalallani jarrua ja irroitin oikean käteni ohjauspyörästä. Tartuin hänen pistoolikäteensä ja väänsin. Pistooli laukesi ja luoti meni ryöstäjän polvesta lävitse. Neljän kuukauden sairaalassaolon jälkeen hänet tuomittiin useaksi vuodeksi kuritushuoneeseen.” Taksiryöstön yrittäjä joutui Sörkän kuritushuoneeseen. Vankein ”pääluottamusmiehenä” oli painia harrastanut nuorukainen, jota Eetu Westerlund oli monin tavoin auttanut. Kuultuaan tulokkaan yrittäneen Eetun ryöstöä, hän hoiti asian, Ryöstön yrittäjä kompastui saunassa ja menehtyi vammoihinsa.


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti