torstai 16. tammikuuta 2014

Viktor Smeds – nyrkkeilymme isä



Viktor Smeds johti yli 30 vuotta suomalaista nyrkkeilyä isämäisin ottein. Tässä Smeds Ruotsia vastaan vuonna 1929 lähetetyn joukkueen kanssa.

Kunnianimen ”nyrkkeilyme is” on vain eräs arvostus maisteri Viktor Smedsin, sisvistyneen ja monipuolisen urheilumiehen elämäntyölle. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla syntynyt Smeds ehti elämänsä varrella toimia Suomen Nyrkkeilyliiton puheenjohtajana 33 vuotta sekä osittain samaan aikaan Kansainvälisen Painiliiton presidenttinä 23 vuotta. Helsingin olympiakisojen jälkeen Smedsistä tuli jälkmmäisen ikuinen kunniapresidentti. Nyrkkeilyn puolella hän vaikutti niin ikään kansainvälisen liiton johtokunnassa ja varapuheenjohtajana kuolemaansa saakka. Viktor Smedsin asemaa eivät horjuttaneet edes toisen maailmansodan poliittiset mullitukset.

Varsinaiselta ammatiltaan Smeds oli kiinteistönvälittäjä. Mies ehti olla kuitenkin sitä ennen mm. liikemiehenä Pietarissa, poliisipäällikkönä Loviisassa sekä voimistelun ja venäjänkielen opettajana.
Jo ennen Loviisaan tuloaan Smeds oli ehtinyt osallistumaan Lontoon olympiakisoihin 1908 kuuluen Suomen pronssimitalijoukkueeseen. Opiskeluaikoinaan hän oli harrastanut myös kilpasoutua ja uintia sekä pelannut jalkapalloa perustamansa Torin joukkueessa. Nyrkkeilyyn saatu kosketus Helsingin yliopistossa pidetyillä kursseilla syrjäytti yhdessä painin kanssa kaikki muut.

Smeds oli vähällä olla Suomen ensimmäinen olympiaurhelija nyrkkeilyssä v. 1924. Hän tyytyi lopulta painituomarin tehtäviin. Niitä hän oli hoitanut jo Antwerpenissä 1920, jolloin hän kaiken liikenevän aikansa käytti nyrkkeilykehän tuntumassa.
Suomeen palattuaan Smeds perusti aluksi Helsingin Nyrkkeilyseuran vuonna 1920. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin Suomen Nyrkkeilyliiton perustava kokous 23 syyskuuta 1923 – tietenkin Smedsin aloitteesta.

Hän osallistui saman vuoden joulukuussa pidettyihin ensimmäisiin SM-nyrkkeilyihin niiden johtajana, tuomarina, toimitsijana ja kilpailijana voittaens raskaan keskisarjan. Smeds arveli aktiivisten näyttöjen osaltaan jo riittävän, mutta palasi vielä 1925 voimaanaan 40-vuotiaana raskaan sarjan mestaruuden.

Viktor Smeds pystyi luomaan suurelle yleisölle myöhemmin kuvan aikaisemmin meidän oloihimmme liian raakana pidetystä lempiurheilulajistaan. Vähiten ei vaikuttanut hänen oma aina reipas, ystävällinen ja auttavainen olemuksensa. Smeds oli suuri ihminen niin elämässä kuin urheilussakin.
  • Nyrkkeilyliiton seurojan yksityisten jäsenten on kuljettava käsi kädessä, puhtain asien ja askeettisen elämän merkeissä. Vaatikoon jokainen itseltään enemmän kuin naapuriltaan yhteisen asian hyväksi, totesi Smeds vuonna 1947. ”Sporting is my life” - oli hänen tunnuslauseensa.

Tuomarina Smedsoli ehdottoman oikeudenmukainen. Jopa niin, että oman liiton jäsenet arvostelivat häntä, kun hän yritti jo vuonna 1926 yhdistää osaltaan Suomen kahtiajakautunutta urheilua. Unelma valtakunnallisesta liitosta ei kuitenkaan toteutunut hänen eläissään mutta arvostusta ”Isä-Smeds” nautti yli liittorajojen.

Amsterdamin olympiakisoissa kunnon maisteri oli paitsi paini- ja nyrkkeilytuomari myös ensimmäisen nyrkkeilyjoukkueemme johtaja. Samat vakanssit odottivat häntä Los Angelesin, Berliinin ja Lontoon kisoissa. Helsingissä 1952 Smeds vaikutti nyrkkeilyn olympiatoimikunnan puheenjohtajana, olihan hän Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen sekä aikaisemmin sen sivutoiminen sihteerikin.


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8905-35

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti