Olympiavoittaja Toivo Loukola Nurmen ja Ritolan kukistaja

Toivo Aarne Loukola syntyi maanviljelijäperheesen 2. lokakuuta 1902 Kortesjärvellä, joka 2010-luvulla liitetty Kauhavaan. Maassamme elettiin ensimmäisen venäläisen sortokauden aikaa: paljon miehiä lähti Amerikkaan vältääkseen laittomat kutsunnat ja mahdollisen sotapalveluksen keisarikunnan armeijassa. Muitakin lätösyitä oli, isllä ”Lännen kultamaahan” oli Suomessa menty aktiivisesti – erityisesti Pohjanmaalta – jo ennen sortovuosia. Myös Toivo Loukolan isä Matti lähti 1904 Atlantin taakse ja tuli sieltä takaisin vasta 16 vuoden kuluttua. Paluu olisi kenties tapahtunut aikaisemmin, mutta 1914 puhejnnut ensimmäinen maailmansota vaikeutti laivaliikennettä, eikä taistelujen riehuminen Euroopassa muutenkaan houkutellut takaisin vanhalle mantereelle.

Loukola juoksi olympiavoittonsa lisäksi kolmessa maaottelussa ja saavutti 11 henkilökohtaista Suomen mestaruutta sekä viisi joukkuemestaruutta. Hän voitti SM-kultaa esteissä 1928-1932, 10 000 metrillä 1928-1929, 1932 ja 1936, 5000 metrillä 1928-1929 sekä kerran 4x1500 metrillä ja neljästi maastojuoksu joukkuekilpailuissa.

Amsterdamin estejuoksu loppukilpailu juostiin 4. elokuuta, kolme päivää alkuerin jälkeen. Ritola ja Nurmi olivat siinä välissä juosseet tuskasta irvistellen kultaa ja hopeaa 5000 metrillä kukistaen vain niukasti Suomesta kotoisin olevan Ruotsin huippumiehen Edwin Widen. Tämä kamppailu aiheutti suomalaiskaksikolle sen verran lisäkipuja, että kummankin osallistuminen esteisiin oli viimeiseen saakka epävarmaa. Kentälle he joka tapauksessa ilmestyivät, mutta kumpikaan ei rohjennut verrytellä lainkaan.

”Melkein suljemme silmämme, kun Nurmi ja Ritola ensimmäisen kerran hyppäsivät vesikuoppaan. Nurmi katosi altaaseen, mutta kummaksemme näytti kompuroivan sieltä ylös jäsenet paikoillaan. Mutta Ritola, jonka nilkka oli niin kipeä, ettei hän voinut hypätä alas lainkaan muuten kuin molemmille jaloille yhtàikaa, kiipesi kuiville vasta parikymmentä metriä viimeisen miehen jäljessä”, kertoo Martti Jukola.

Ritola ei tahtonut selivtä kuivaesteistäkään, mutta jatkoi 2500 metriin saakka. Loukola karkasi muilta kahden kilometrin kohdalla. Nurmi eteni tuolloin toisena pystyttyään tasaisella kirimään vesiesteillä aina eroa tehneen estejoukon kiinni. Loukolan irtiottoon Nurmi ei vastannut ja kierrosta myöhemmin heidän keskinäinen eronsa oli jo 30 metriä.

”Kun oli juostu 2500 metriä, alkoi Loukolan juoksu silmin nähden hermostuttaa ranskalaisia, jotka yrittivät Nurmen ohitse. Mutta Nyt Nurmi näytti taktikoivan Loukolan eduksi ja pinnisti aina sen verran, etteivät trikolorin miehet päässeet hänen ohitsee ajamaan Loukolaa takaa. Viimeisellä kierroksella näytti Loukolalla olevan voimia runsaasti varastossa. Kellon soidessa ryhtyi Nurmikin vetämään ja jätti tuota pikaa ranskalaiset kannoiltaan. Erinomaisissa voimissa näytti olevan Andersenkin, joka sivuutti ranskalaiset komein askelin ja pää pystyssä, kaula kaarella kin varsahevosela. Jo takasivulla oli taistelu siise selvinnyt suomalaisten kolmosvoitoksi. Loukola tuli maaliin hurjasti kiristäen, saavuttaen parhaan ajan mitä maailmassa on tällä matkalla juostu”, maalaili Jukola ja jatkoi lisäää olympiavoittajasta: ”Toivo Loukolan kortejäsviläisen, laiha ja kuiviin treenattu naama ikkuistettiin kameroin ja filmikonein. Ulkomaalainen yleisä oli ällistyksissään tästä tuntemattomasta suomalaisesta juoksijasta, joka aivan leikitellen oli voittanut kultamitalinsa. Hänen tyyliään kiitettiin jokaisessa lehdessä, jonka käsiimme saimme. Muuan saksalainen urheillulehti lausui, ettei Nurmea kykene rampanakaan voittamaan kukaan muu kuin suomalainen juoksija!”

Toivo Loukolan voittoaika uransa kolmannessa estejuoksussa oli 9.21,8 – epävirallinen maailmanennätys. Tasan yhdeksän sekuntia myöhemmin perille kirinyt Nurmi alitti myös Ritolan olympiaennätyksen voittaen Andersenin runsaalla kolmella sekunnilla. Amsterdamin estejuoksu oli Nurmen ja Ritolan viimeinen kohtaaminen – ja samalla kummankin uran viimeinen olympiajuoksu. Viimeiseksi olympiamenestykseksi se jäi myös Loukolalle ja Andersonille.

Lähdeaineisto Lauri Järvinen Olympiavoittaja Toivo Loukola – Nurmen ja Ritolan kukistaja ISBN 978-952-67897-7-4