Juhani
Suutarisen MM-ura alkoi jo vuonna 1966, mutta heniilökohtaisten
kisojen menestyksiä saatiin vielä vuosia. Vuoden 1973 MM-kisoissa
Suutarinen antoi jo osviittaa tulevalle sijoittumalla 20 kilometrillä
kuudenneksi.
Vain
164-senttinen ja 60-kiloinen Suutarinen oli kova menijä ladulla.
Kuitenkin ”epävarmana ampujana” tunnettu Suutarinen oli monissa
kovissa kisoissa missanut pelinsa juuri ampumapaikalla.
Vuoden 1974
Mnskin MM-radoilla Imatran rajakersantti näytti vihdoin kykynsä.
Minskin 20 kilometrin kisan Suutarinen selvitti vain yhdellä
sakkominuutilla. Näin vähillä sakoilla ei Suutarinen pitkän
uransa aikana ollut kertaakaan vienyt 20 kilometrin suurkisaa läpi.
Vaikka Suutarisen
hiihtovauhti olikin tutun lennokasta, oli MM-Minskin kärki
sitävastoin varsin yllätyksellinen. Maailmanmestaruuden voitti
monesti epäonnistunut Juhani Suutarinen. Hopeaa otti vielä
tuntemattomampi Romanian Georghe Girnitsa lähes puolitoista
minuuttia Suutarisesta jääneenä. Juhani Suutarinen sai vihdoin
pitkän suuskisaurankkansa koristeeksi maailmanmestarin tittelin.
Maailmanmestaruutensa johdosta Juhani Suutarinen ylennettiinn
vällittömästi rajavääpeliksi.
Kun Juhani Suutarinen oli
päässyt elämänsö kuntoon, niin MM-mitalisaalistus ei suinkaan
jäänyt pitkän matkan kultaan. Minskin MM-kisoissa oli ensimmäisen
kerran ohjelmassa ns. pikamatka eli 10 km.
Suutarinen eteni tässäkin
kisassa ladulla vauhdikkaasti. Makuuammunta meni puhtaasti ilman
sakkokierroksia. Pysytssä lipsahti kasi ohilaukausta. Kun Suutarinen
sivakoi maailiin, merkittiin tulostauluun sellainen loppuaika, että
se jäi monelta maaillman huipulta saavuttamatta. Lopulta ainoa
todellinen uhka oli loppupäässä startannut Norjan 20 kilometrin
kaksinkertainen MM-pronssimitalisti Tor Svendsberget. Kun
Svendsberget saapui pystyammuntaan, hän sai tietä, että vain
yhdellä sakolla maailmanmestaruus oli hänen.
Tieto saattoi kipsata
norjalaisen, sillä Svendsberget ampui kaikki viisi laukausta ohi.
Näin oli Juhani Suutarisen toinen maailmanmestaruus varmistunut.
Juhani Suutarinen jatkoi
MM-mitalien saalistusta vielä 4 x 7,5 kilometrin viestissä, Siina
Suomi otti joukkueella Simo Halonen, Henrik Flöjt, Juhani Suutarinen
ja Heikki Ikola hopeaa. Eroa viidenteen peräkkäisen
viestimestaruutensa ottaneeseen Neuvostoliitton jäi vajaa puoli
minuuttia.
Ampumahiihdon MM-kisoissa
4x7,5 kilometrin viesti oli vuoteen 1975 mennessä järjestetty
seitsemän kertaa ja mestaruus oli ollut kahden kauppa. Kaksi
ensimmäistä mestaruutta voitti Norja ja viisi seuraavaa
Neuvostoliitto.
Vuoden 1975 Anterselvan
MM-mitelöissä Suomella oli laittaa loppuosuuksille peliin varsin
kokenut ja luotettava kaksikko: edellisvuoden kaksinkertainen
maailmanmestari Juhani Suutarinen ja ankkurina Anterselvan 20
kilometrin kisan maailmanmestari Heikki Ikola. Suomen kaksi
ensimmäistä viestinviejää olivat Henrik Flöjt ja Simo Halonen.
Juhani Suutarinen toi viestin Heikki Ikolalle toisena Neuvostoliiton
jälkeen.
Neuvostoliiton ankkurin
Nikolai Kruglovin ja Ikolan kaksinkamppailu päättyi vsta
viimeisellä ampumapaikalla, jolla Ikolan tarkkuus ratkaisi Suomen
ampumahiihtäjille ensimmäisen viestin suurvoiton.
Juhani Suutarinen
MM-viesti 1974
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti