tiistai 31. maaliskuuta 2015

Juhani Suutarinen – kun kaikki osui kohdalleen

Juhani Suutarisen MM-ura alkoi jo vuonna 1966, mutta heniilökohtaisten kisojen menestyksiä saatiin vielä vuosia. Vuoden 1973 MM-kisoissa Suutarinen antoi jo osviittaa tulevalle sijoittumalla 20 kilometrillä kuudenneksi.
Vain 164-senttinen ja 60-kiloinen Suutarinen oli kova menijä ladulla. Kuitenkin ”epävarmana ampujana” tunnettu Suutarinen oli monissa kovissa kisoissa missanut pelinsa juuri ampumapaikalla.
Vuoden 1974 Mnskin MM-radoilla Imatran rajakersantti näytti vihdoin kykynsä. Minskin 20 kilometrin kisan Suutarinen selvitti vain yhdellä sakkominuutilla. Näin vähillä sakoilla ei Suutarinen pitkän uransa aikana ollut kertaakaan vienyt 20 kilometrin suurkisaa läpi.

Vaikka Suutarisen hiihtovauhti olikin tutun lennokasta, oli MM-Minskin kärki sitävastoin varsin yllätyksellinen. Maailmanmestaruuden voitti monesti epäonnistunut Juhani Suutarinen. Hopeaa otti vielä tuntemattomampi Romanian Georghe Girnitsa lähes puolitoista minuuttia Suutarisesta jääneenä. Juhani Suutarinen sai vihdoin pitkän suuskisaurankkansa koristeeksi maailmanmestarin tittelin. Maailmanmestaruutensa johdosta Juhani Suutarinen ylennettiinn vällittömästi rajavääpeliksi.

Kun Juhani Suutarinen oli päässyt elämänsö kuntoon, niin MM-mitalisaalistus ei suinkaan jäänyt pitkän matkan kultaan. Minskin MM-kisoissa oli ensimmäisen kerran ohjelmassa ns. pikamatka eli 10 km.
Suutarinen eteni tässäkin kisassa ladulla vauhdikkaasti. Makuuammunta meni puhtaasti ilman sakkokierroksia. Pysytssä lipsahti kasi ohilaukausta. Kun Suutarinen sivakoi maailiin, merkittiin tulostauluun sellainen loppuaika, että se jäi monelta maaillman huipulta saavuttamatta. Lopulta ainoa todellinen uhka oli loppupäässä startannut Norjan 20 kilometrin kaksinkertainen MM-pronssimitalisti Tor Svendsberget. Kun Svendsberget saapui pystyammuntaan, hän sai tietä, että vain yhdellä sakolla maailmanmestaruus oli hänen.

Tieto saattoi kipsata norjalaisen, sillä Svendsberget ampui kaikki viisi laukausta ohi. Näin oli Juhani Suutarisen toinen maailmanmestaruus varmistunut.
Juhani Suutarinen jatkoi MM-mitalien saalistusta vielä 4 x 7,5 kilometrin viestissä, Siina Suomi otti joukkueella Simo Halonen, Henrik Flöjt, Juhani Suutarinen ja Heikki Ikola hopeaa. Eroa viidenteen peräkkäisen viestimestaruutensa ottaneeseen Neuvostoliitton jäi vajaa puoli minuuttia.

Ampumahiihdon MM-kisoissa 4x7,5 kilometrin viesti oli vuoteen 1975 mennessä järjestetty seitsemän kertaa ja mestaruus oli ollut kahden kauppa. Kaksi ensimmäistä mestaruutta voitti Norja ja viisi seuraavaa Neuvostoliitto.

Vuoden 1975 Anterselvan MM-mitelöissä Suomella oli laittaa loppuosuuksille peliin varsin kokenut ja luotettava kaksikko: edellisvuoden kaksinkertainen maailmanmestari Juhani Suutarinen ja ankkurina Anterselvan 20 kilometrin kisan maailmanmestari Heikki Ikola. Suomen kaksi ensimmäistä viestinviejää olivat Henrik Flöjt ja Simo Halonen. Juhani Suutarinen toi viestin Heikki Ikolalle toisena Neuvostoliiton jälkeen.
Neuvostoliiton ankkurin Nikolai Kruglovin ja Ikolan kaksinkamppailu päättyi vsta viimeisellä ampumapaikalla, jolla Ikolan tarkkuus ratkaisi Suomen ampumahiihtäjille ensimmäisen viestin suurvoiton.

Juhani Suutarinen

MM-viesti 1974

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7



klo Ei kommentteja:

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Nina Holmen – lajinsa ensimmäinen

Naisten 3000 metriä oli ensimmäisen kerran EM-kisojen ohjelmassa Rooman EM-kisoissa. Niinpä ennakkoveikkailuissa oli montakin suosikkia, sillä matka oli todella arvoituksellinen. Suomen edustajana kisassa oli Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle siirtynyt Nina Holmen. Hän oli kokeillut matkaa ensimmäisen kerran kaksi vuotta aikaisemmin, jolloin hän juoksi ennätyksekseen 9,29,2. Vuoden 1973 Ruotsi-maaottelussa Nina oli jo lähellä alittaa yhdksän minuutin ”haamurajan” juostuaan tuloksen 9.00.6.

Vuodn 1974 heinäkuussa Holmen Neuvostoliito-maaottelussa alitti yhdeksän minuuttia ajallaan 8.59,0. Tällä ajalla hän oli Euroopan tilastossa kolmas ennen Rooman EM-mittelöitä. Naisten EM-historian ensimmäinen 3000 metrin kisa alkoi varsin verkkaisissa merkeissä. Kun Sveitsin Marijke Moset oli vetänyt kaksi kierrosta, niin hienäkuussa ME-ajan 8.52,8 juossut Neuvostoliiton Ludmila Bragina kyllästyi lönköttelyyn. Hän syöksyi kärkeen ja yritti nykivällä vauhdilla kypsyttää kanssakilpailijoitaan. Braginan taktiikka ei oikein näyttänyt onnistuvan, sillä poulimatkassa kärkiryhmässä juoksi vielä kahdeksan naista, Ja näiden joukossa oli kevyen näkäisesti etenevä Holmen.

Vauhti kiihtyi huippuunsa viimeisen kierroksen alkaessa, Lennokkaalla askeleellaan Nina siirtyi johtoon takasuoran lopussa. Ainoastaan Bragina pystyi vastaamaan tähän rajuun kiriin, Loppusuoralle Holmen tuli edelleen kärjessä ja hänen kirinsä kesti ME-naisen ahdistelut. Kaumin tehokkaasti loppuun asti askeltaen Nina Holmen kimasi Voittoon. Näin Holmenista tuli 3000 metrin ensimmäinen Euroopan mestari. Samalla Nina Holmen oli Suomen ensimmäinen naisten yleisurheilun Euroopan mestari.

Nina Holmen juoksi viimeisen kierroksen hurjaan 62,2 aikaan, Uudella SE-ajallaan 8.55,2 Nin jäi kuitenkin ME:stä vain 2,4 sekuntia, Bragina sijjoittui hopealle jääden Holmenista tasan sekunnin. Iso-Britannian pronssimitalisti Joyce Smithiin eroa tuli jo yli 2 sekuntia. Nina oli kahden vuoden aikana noussut tehostetulla harjoittelullaan kansallisen tason juoksijasta Euroopan huipuksi. Etenkin vuosina 1972-73 kehitys oli tosi nopeaa, sillä sinä aikana Nina paransi ennätystään lähes puoli minuuttia.

Nina Holmen

Nina Holmen juoksee Euroopan mestariksi


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
klo Ei kommentteja:

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Salin, Pursiainen, Eklund, Häggman

Riitta Salin

Vuonna 1973 400 metrillä ennätys 53,94 ja Kalevan kisoissa hopeaa ajalla 55,3. Siinä Riitta Salinin lähtökohdat seuraavan vuoden Rooman EM-kisoihin. Vuoden aikana kehitys oli ollut hämmentävä. Kesäkuussa 1974 syntyi aika 51,5. Kalevan kisoissa 51.2. ja lopullisena EM-näyttönä Ruotsi-maaottelussa 50,5. Riitta oli ennen EM-kisoja parantanut ennätystää jo liki 3,5 sekuntia.

Riitta selvitti helposti tiensä EM-finaaliin voittamalla sekä alku- että välieränsä. Välierien nopein ajalla 51,40 oli DDR:n Ellen Streidt, mutta Riitan aika oli vain kuusi sadasosaa hitaampi. Voittajasuosikkeihin kuului myös Länsi-Saksan Rita Wilden. Loppukilpailuissa Riitta Salin halitsi täysin takasuoran alusta lähtien. Silloin hän siirtyi kisan kärkeen, eikä sen jälkeen antanut kenenkään uhata kärkpaikkaansa. Voitontahtoinen Riitta jaksoi rutistaa loppuun asti raatelevan loppusuoran, Lennokkaan askelrytminsä säilyttäen Riitta ylitti maalilinjan monta metriä ennen muita juoksijattaria. Tuloksena oli EM-kulta sähköajanoton uudella ME-ajalla 50,14. Streidt otti hopeaa 50,69 ja Wilden pronssia 50,88.

Vuodessa Riitta oli noussut Kalevan Kisojen himpeimpien mitalien kerääjästä ja luotettavasta maaottelujuoksijasta maailman huipulle. Tapani Ilkan ja miehensä Arin valmentama Riitta oli edellissyksynä aloittanut sellaisen harjoituskuurin, jota ei ennen oltu suomalaisten naispikajuoksijoiden nähty tekevän. Joten Riitan nopea nousu maailman huipulle johtui yksinkertaisesti tehostetusta harjoittelusta. Pohjat oli tehty jo aikaisempina vuosina. Nyt ”koneesta” saatiin kaikki tehot irti.

Naisjuoksijamme jatkoivat menestyksiään Rooman ratakierroksissa 4x400 metrillä. Viestin finaalissa kolmen alkuosuuden juoksijamme Marika Eklund, Mona-Lisa Pursiaine ja Pirjo Häggman pohjustivat Riitalle ankkuriosuudelle hyvät asemat. Riitta pääsi markaan yhdessä DDR:N Ellen Streidtin kanssa. Niinpä Riitta laittoikin lusikan pohjaan heti alussa. Vielä loppusuoran alussa Riitta johti kisaa, mutta kova alkuvauhti alkoi pikkuhiljaa tuntua jäntereissä, Niinpä Straidt ohitti lopussa Riitan ja vei DDR:n voittoon. Suomi otti hopeaa puoli sekuntia jääneenä uudella upealla Suomen ennätyksellä 3.25,7.

1974 Euro Champs Women's 400m

Riitta Salin

Mona-Lisa Pursiainen

Mona-Lisa Pursiainen - Maailman nopein kaunotar
Pirjo Häggman


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
klo Ei kommentteja:

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Hannu Siitonen – paraatilajin luottomies

Kun Pauli Nevala lopetti uransa loukkaantumiseen v. 1970 ja Jorma Kinnunen alkoi vähitellen jäähdytellä, nousi suomalaisten keihäsperinteiden puolustajaksi Parikkalan Melkoniemeltä nuori teräshermoinen kilpailija, Hannu Siitonen, 1970-luvun varmin keppimiehemme.

Loppukesän helteinen päivä 8.syyskuuta 1974 ikuisen kaupungin Rooman , Stadio Olimpicolla on kääntymässä kohti iltaa, kun miesten keihäänheiton finaali on alkamassa yleisurheilun yhdeksänsien EM-kisojen viimeisenä kilpailupäivänä. Suomella on mukana täysi miehitys, kun Hannu Siitonen (79,70), Jorma Jaakola (78,30) ja Aimo Aho (78.38) ovat edellispäivänä ylittäneet 78 metrin karsintarajan. Karsinnan paras on ollut kahden vuoden takainen olympiavoittaja, Länsi-Saksan Klaus Wolfermann, tuloksella 82,64.

Ensimmäisellä kierroksella onnistuu parhaiten DDR:n Wolfgang Hanisch, joka repäisee 85,46. Kymmenentenä heittävä Hannu Siitonen ei jää paljoa ja on toisen kierroksen alkaessa kakkosena lukemin 84,72. Muut suomalaiset eivät hätyyttele kärkeä, kun Aimo Aho saa kaarelleen mittaa 79,38 ja kipeän olkapäänsä kanssa tuskaileva Jorma Jaakkola vain 73,32.

Toinen kierros on suurta suomalaisjuhlaa, kun Hannu Siitonen saa keppinsä lähes optimaaliselle lentoradalle ja mekityttää johtotulokseksi komeasti 89,58 – yli neljä metriä ohi Hanischin. Jatkossa yksikään huippunimistä ei pysty edes lähetelemän Siitosen kärkitulosta, ja kamppailua käydäänkin lähinnä vain pronssimitalista. Sen ratkaisee edukseen Norjan Terje Thorslund räväyttämällä kolmannella kierrokselle 83.68. Neljänneksi sijoittuva Neuvostoliiton Nikolai Grebnev jää siitä kahden sentin, Klaus Wolfermann 32 sentin ja nelinkertainen Euroopan mestari, Neuvostoliiton latvialainen Janis Lusis 62 sentin päähän.

Hannu Siitonen on päässyt ensimmäiseen suureen tavoitteeseensa 25-vuotiaana ja voittaa ylivoimaisesti Euroopan mestaruuden, kolmantena suomalaisena keihäänheittäjänä kautta aikojen ( Matti Järvinen 1934 ja 1938, Toivo Hyytiäinen 1950).

Suomalaistoiveet ovat korkealla olympiakisojen miesten keihäänheiton finaalipäivänä 26.7.1976, onhan mukana kolme yli 90 metrin miestä, kauden kärkituloksen haltija Seppo Hovinen ( 93,54) kahden vuoden takainen Euroopan mestari Hannu Siitonen ja kuluvalla kaudella 90 m:n kerhoon noussut Jorma Jaakkola (90,86). Aamulla kuitenkin saadaan kuulla ikäviä uutisia, sillä Jaakkola on satuttanut selkänsä edellisen illan harjoituksissa, eikä pysty osallistumaan klo 14.30 alkavaan loppukilpailuun. Sunnuntaiaamun karsinnassa ei kenelläkään suomalaisella ole ollut vaikeuksia: psimmän kaaren koko joukosta on tehnyt Seppo Hovinen lukemin 89,76. Hän on suuri ennakkosuosikki.

Kilpailu saa dramaattisen luonteen jo heti ensimmäisellä kierroksella, kun Unkarin 29-vuotias Miklos Nmeth täräyttää unelmaheiton: 94,58, uusi maailmanennätys, uusi olympiaennätys, kultamitali on käytännössä ratkennut, muut jäävät taistelemaan himmeimmistä mitaleista.

Heti Nemethin jälkeen 12. miehenä heittävä Hannu Siitonen ei pahemmin häkelly ME-kaaresta ja repäisee varmasti 87,92 – se riittää kakkospaikkaan. Seppo Hovinen on vuorossa seuraavana, Nokilainen voimapesä panee likoon kaikki osaamisensa, mutta yritys on liian väkinäinen: 83,46. Romanian Gheorge Megeles nousee omalla suoritusvuorollaan kolmanneksi Siitosta uhkaavalla tuloksellaan 87,16.

Huovinen parantaa vielä kolmannella kierroksella lukemiin 84,26, mutta sitten puhti on poissa, ja mies astuu loput heittonsa yli. Kolme kärkimiestä pitävät paikkansa loppuun asti, ja näin mitalit jakautuvat seuraavasti: kultaa Miklos Nemeth, Unkari, hopeaa Hannu Siitonen, Suomi ja pronsia Gheorge Mengelea, Romania. Siitosen hopea on Suomelle kautta aikojen 19. olympiamitali keihäänheitossa.

Hannu Siitonen

Hannu Siitonen 89,58 EM 1974

Hannu Siitosen EM-kulta Roomasta 1974

Siitosesta Euroopan keihäsmestari



Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9 
klo Ei kommentteja: