On menossa Lontoon
olympiakisojen 1948 naisten keihäänheiton viides kierros. Suomen
Kaisa Parviainen on yhä johdossa uudella SE-tuloksella. Sitten
astelee vauhtiradan päähän määrätietoisen näköisenä
Itävallan ME-heitäjär. Hän kiskaiseekin keihäänsä lähes kaksi
metriä yli suomalaisen merkin. Kultamitali matkaa tällä heitolla
Itävaltaan.
Turkulainen saavuttaa
upeasti hopeamitalin. Samalla hän tekee suomalaista
yleisurheiluhistoraa ensimmäisenä naisyleisurheilijana
olympiamitalin.
Kaisa Parviainen nousi
keihään heiton huipulle jo 21-vuotiaana vuonna 1935. Silloin hän
heitti uuden Suomen ennätyksen 42.06. Lajin maailmanennätys oli
silloin USA:n Nan Gindelen nimissä 46,74. Seuraavina vuosina
Parviaisen kehitys ei ollut odotetunlainen, eikä häntä nähty
vuoden 1936 olympiakisoissa eikä vuoden 1938 EM-kisoissa. Vielä
siinä vaiheessa Kaisaa kiinostivat enemmän pianon- ja viulunsoitto.
Tuohon aikaan naisten lajeja yleisurheilukilpailujen ohjelmassa oli
todella harvoin.
Sotavuoden sotkivat sitten
Kaisa Parviaisen urheilu-uran moneksi vuodeksi, mutta yli
30-vuotiaana hän teki onnistuneen paluun kilpakentille.
Vuoden 1948 SM-kisoissa
Kaisa Parviainen pääsi keihäänheitossa taas yli 40 metrin kuntoon
kiskaisemalla SM-kultaa tuloksella 40,75. Lisäksi hän voitti
pituushypyn 539 kantanella loikalla. Hänen valinttiin Lontoon
olumpiakisoihin molempiin lajeihin. Lontoossa samana kesänä jo
33-vuotias Kaisa Parviainen näytti, että hän pystyy venymään
suurkilpailuissa. Kaisa siirtyi alkukierroksilla johtoon uudella
komealla SE-heitolla 43,79. Tämä heitto näytti häiritsevän
Itävallan ME-heittäjän Herma Baumankin keskittymistä, eikä tämä
tahtonut saada heittojaan reilaan. Bauma oli edelliskesänä
heittänyt uuden maailmanennätyksen 48,21, joten edellytyksiä oli
pitkin kaariin.
Viidenelle kierroksella
Bauma sai heittonsa kohdalleen ja tämä tiesi johtopaikkaa
tuloksella 45,57 eli lähes kaksi metriä paremmin kuin Kaisa. Muista
heittäjistä ei kuitenkaan ollut enää Kaisan uhkaajaksi.
Pronssimitalin nappasi 42.08 heittänyt Tanskan Lissle Carlstedt.
Näin Kaisa Parviainen sai
hopeamitalin, joka oli vuoteen 1984 asti Suomen naisyleisurheilun
ainoa olympiamitali. Los Angelesin olympiakisoissa 1984 Tiina Lillak
tei saman tempun kuin Kaisa: hopemitali keihäänheitossa. Nyt
hopeatulos oli jo 69.00. Lontoon kisojen pituushypyssä Kaisa
Parviaisen tie päättyi karsintakisaan.
Vuosi 1949 oli Kaisa
Parviaisella välivuosi. Vuonna 1950 hän kilpaili vain kahdesti ja
molemmilla kerroilla keihäs kaarsi yli 40 metrin. Suomen mestaruus
tuli tuloksella 40,65. Kööpenhaminassa käydyissä kilpailuissa hän
kukisti uudelleen Lontoon pronssitytön Lissle Carstedtin heittämällä
42,32. Tämä kisan jälkeen Kaisa ilmoitti lopettavansa kilpauransa,
eikä lähtenyt Brysselin EM-kisoihin, joissa pronssimitaliin olisi
riittänyt 42,75.
Elettiin kevättä 1952,
ja kesällä olivat edessä Helsingin olympiakisat. Kotikisat olivat
saanee Kaisa Parviainen pyörtämään lopettamispäätöksensä. Hän
harjoitteli rajusti, ja harjoitusheitot kantoivat peräti yli 50
metrin viivan. Kaisa Parviainen loukkaantui kuitenkin olympiakisojen
alla. Loukkaantuneenakin Kaisa yritti, mutta ei onnistunut, Hän
sijoittui 16:nneksi vaatimattomalla tuloksella 39,82.
Kaisa Parviainen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti