Tapio Rautavaara
Lontoon kisat eivät
olleet ylen juhlalliset. Monet englantilaiset ja varsinkin
lontoolaiset suhtautuivat kisoihin kuten ”ei-toivottuun lapseen”
tai sitten täysin välinpitämättömästi. Lontoossa oli runsaasti
sellaisia asukkaita, jotka eivät vaivautuneet seuraamaan
olympiakisoja edes lehtiuutisten tai radioselostusten avulla. Sodan
raunioiden keskellä oli muuta ajateltavaa.
Urheilijoita oli mukana
näissä kisoissa kuitenkin ennätyksellinen määrä: kaikkiaan noin
5000 urheilijaa 59 maasta. Berliinissä osanottajia oli ollut 4609 ja
49 maasta. Suomen urheiluväelle Lontoon kisat, joista jälleen
”voitetut maat” Saksa ja Japani oli suljettu pois, oli
karvaanlainen pettymys. Yleisurheilussa saaliimme jäikin todella
vaatimattomaksi; olimme vähitellen sijoittumassa omalle paikallemme
kansakuntien joukossa. Kokonaissaalis oli kuitenkin runsaampi kuin
1936 Berliinisssä. Siellä saimme mitaleita 19, Lontoossa 20.
Lisäsys tapahtui nimenomaan kultamitalien kohdalla seitsemästä
kahdeksaan.
Tapio Rautavaarasta voisi
sanoa Unto Seppäsen tapaan: huoleton on hevoseton poika. Suomen
kansa tunteekin Tapsa Rautavaaran paremmin kansalauluperinteen
jatkajana ja kehittäjänä. 1950-luvun trubaduurina kuin 1940-luvun
olympiavoittajana ja todella tähtiluokan keihäänheittäjänä.
Rautavaara voitti pitkän ensi heittonsa – olosuhteisiin katsoen
pitkän – (69,77) mittalukemilla kultamitalin. Kaksissa
aikaisemmissa kisoissa oli heitetty kauemmaksi, mutta Wembleyn
ruohokentällä, missä vauhdinottopaikka oli jokseenkin
kesantopellon omainen, tulos oli erinomainen. Hopeamitalin voittaja
USA:n Seymour sai tyytyä 2 m 23 cm lyhyempään tulokseen (67,56).
Unkarilainen Varssoeghi sinkautti ensimmäisellään, kuten
Rautavaarakin, parhaansa 67,03, josta Pauli Vesterinen jäi 1,15 m.
Tapio Rautavaaran olympiavoitto ei ollut pelkkä sattuma eikäs
myöskään onnenkantamoinen. Vaikka hän ei saanutkaan toisia
heittojaan pitemmälle, eivät niitä saaneet muutkaan. Tapio oli
sota-aikana noussut suurheittäjien luokkaan, keihäs oli lentänyt
71,22. Mutta vuonna 1941 hän löysi Karhumäen harjoituskentällä
omantahtinsa, Keihäs kaarsi useita kertoja yli 80 metrin rajan,
eräskin heitto tarkalleen mitattuna 80,97 – pari metriä yli
virallisen maailmanennätyksen. Tulso oli tietenkin koivn
epävirallinen, kuitenkin melkisen asevelijoukon todistama. Sota
jatkui ja keihäänheitto jäi, kuntokin putosi. V. 1944 Rautavaara
voitti kuitenkin Suomen mestaruuden kutistuneella 67 metrin
tuloksella, mutta vuotta myöhemmin keihsä lensi Mäntässä 75,47,
vuoden paras tulos maailmassa.
Keihäs oli siis onnen
kapine Suomen kannalta Lontoossa. Lisämenestystä saimme miltei
odottamatta naisten keihäänheitossa. Kaisa Parviainen,33, hävisi
kilvan kullasta lähes 2 metrillä, mutta hopeamitali tuli
vakuuttavasti. Voittaja Itävallan Herma Rauma heitti 45,57, Kaisa
Parviainen 43,79 ja tanskalainen Lissie Carlstedt 42,08.
Seiväshyppääjämme
Erkki Kataja kirjoitti näissä kisoissa suomalaista
olympiahistoriaa, vaikka ei voittoa saavuttanutkaan. Katajan
hopeamitali oli lajin siiheastisista paras saavutuksemme. Erkki
Kataja, 24, suoritti loistavan kilpailun Lontoon Wembleyn stadionille
elokuun 2 päivänä 1948. Lähes hiuskarvan varassa oli
amerikkalaisen O.Smithin kultamitali. Smith sen kuitenkin sai.
Viljo Heino oli Lontossa
”maailmanennätysmiehen varjo”. Keskeytti kympillä, juoksi
maratonin loppuun, sijoitti yhdenneksitoista. Paria pykälä
alemmaksi jäinen maratonedustajamme, hiihtäjämaailmanmestari Jussi
Kurikkala. Veikko Nyqvist hankki pisteen kiekonheitossa, entisessä
suomalaislajissa. Vastaavalla tavalla hoiti tehtävänsä Valle
Rautio 3-loikassa.
Painissa Suomi putosi
Berliinin tasosta 50 %. Mitalisaalis jäi nyt kolmeen, yksi kutakin.
Lenni Viitala, 27, raivari kolmella työvoitolla ja yhdellä
seljätyksellä tiensä vapaapainin karpässarjan
kultamitalikorokkeelle, jolle hän toisin ei seuraavana päivänä
palkintojenjaon aikana mitenkään osunut, koska eksyi ”Lontoon
sumuun”. Hopeamitalin paini Kelpo Gröndahö
kreikkalais-roomalaisen keskisarjassa ja pronssia Reino Kangasniemi
kärpässarjassa. Paini- ja yleisurheilujoukkueen kuuden mitalin
yhteissatoa lisäsivät sievoisesti melojat, jotka nt ensimmäisen
kerran pääsivät olympiamitaleiden makuun. Kurt Vire meloi hopeaa,
Thore Axelson ja Nils Björklöf pronssia. Pauli Janhonen ampui
vapaakiväärikilvassa hopeamitalin.
Kuitenkin Lontoon kisojen
sato olisi jäänyt murheellisen laihaksi, elleivät voimistelijamme
olis kerta kaikkiaan osuneet ”rysän päälle”. Paavo Aaltosen,
Veikko Huhtasen, Heikki Savolaisen, Kalevi Laitisen, Olavi Roven, Ale
Sarvalan Sulo Salmen ja Einari Teräsvirran muodostama joukkue
voimisteli niin loistavasti, että 12-ottelun pisteet riittivät
kultamitaliin. Joukkuvoiton lisäksi miehemme purkivat aivan kuin
tukkilaiset sumasta mieskohtaisia kulta-, hopea-- ja pronssimitaleita
niin runsaasti, että sen tuntui miltei uskomattomalta. Paavo
Aaltonen, 28, kahmaisi hypyissä ja hevosella kutalmitalin kumpaankin
käteen, samoin Veikko Huhtanen, 29, nojapuilla ja hevosella. Heikki
Savolainen, 40, joka voitti ensimmäisen voimistelumitalin Suomeen jo
v. 1928 Amsterdamissa, saavutti näissä neljänsissä
olympiakisoissaan henkilökohtaisen kultamitalin hevosella. Veikko
Huhtanen ja Olavi Rove lisäsivät saalista hopeamitalein ja Huhtanen
edelleen samoin kuina Paavo Aaltonen pronssein. Voimistelu tuotti
suomalaisille kaikkiaan kymmenen mitalia. ”Lontoon kisat olivat
meidän osaltamme taitovoimistelijain kisat”, sanoi Martti Jukola.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaismitalisteja_lontoossa_1948_31144.html#media=31149
Suomalaismitalisteja Lontoossa 1948
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaismitalisteja_lontoossa_1948_31144.html#media=31151
Suomalaismitalisteja Lontoossa 1948
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaismitalisteja_lontoossa_1948_31144.html#media=31152
Suomalaismitalisteja Lontoossa 1948
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaismitalisteja_lontoossa_1948_31144.html#media=31153
Suomalaismitalisteja Lontoossa 1948
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaismitalisteja_lontoossa_1948_31144.html#media=31154
London Games 1948 - opening ceremony
https://www.youtube.com/watch?v=pcqq7L7rbY0
marathon london 1948, olympische spelen Londen/London 2012
https://www.youtube.com/watch?v=rl1WZ15gWpc
marathon london 1948
https://www.youtube.com/watch?v=nggdLX2LML4
Incredible Finish To The Marathon - London 1948 Olympics
https://www.youtube.com/watch?v=62W4s0MpETc
1948 - Guinn Smith - Pole Vault - London Olympics
https://www.youtube.com/watch?v=fqJyeppyXNQ
Harrison Dillard Wins A 100m Photo-Finish | London 1948 Olympics
https://www.youtube.com/watch?v=WhXmwCqvz8M
Emil Zátopek Adds 5,000m Gold To His Legend - London 1948 Olympics
https://www.youtube.com/watch?v=KvEBEK8_vqc
Satupekka jäi 5000 m:n kakkoseksi Lontoossa 1948
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/satupekka_jai_5000_mn_kakkoseksi_lontoossa_1948_5076.html#media=5082
Lähdeaineisto Reino Rinne
– Pekka Tiilikainen Suomen urheilun tähtihetkiä ISBN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti