Loukkaantuminen vei Eino
Penttilältä mitallin Amsterdamissa, mutta uusi yritys Los
Angelesissa toi pronssin, osana suomalaisten kolmosvoittoa.
Joutsenossa syntynyt Eino Penttilä harrasti nuoruudessaan
monipuolisesti urheilua. Hiihto ja ampuminen kinnostivat sisukasta
koulupoikaa, kunnes 15-vuotiaana hän tarttui keihääseen.
Poikaurheilupäivillä 1924 tuli voitto sekä keihäässä että
kolmiottelussa. Edellisenä kesänä miesten keihäs oli liitänyt jo
lupaavasti yli 50 metriä.
Kehityskaari pysähtyi,
kun käsivarsi ja polvi eivät kestäneet rajua vetotyyliä. Paikat
paranivat levolla, ja nuorukainen palasi kentälle. Tampereella hän
voitti 19-vuotiaana ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Olympiavuoden
alla 1927 kehitystä seurattiin erityisellä mielenkiinnolla.
Elokuun lopulla Turussa
järjestetyissä Kalevan kisoissa Penttilä uusi Suomen mestaruuden.
Syyskunto jatkuu, se muhii pelottavan vahvana. Lappeenrannassa tulee
entellisesti kauden kärkitulos maailmassa 64,33, kunnes Papulan
kentällä Viipurissa rävähtää. Lokakuussa yhdeksan asteen
syyskoleudessa Penttilä keihäs iskeytyy vinhaan lentoon. Tulos
69,88 ylittää kolmella metrillä Gunnar Lindstromin entisen
maailmanennätyksen.
Penttilän heitot
kaartuvat sektoriviivan tuntumaan, mistä silloin rangaistiin.
Nykyisen mittaustavan mukaan Penttilä olisi Viipurin haamuheitolla
ensimmäinen 70 metrin ylittäjä (71.03).
Olympiasuosikin taival ei
suju kuitenkaan onnettaren suojeluksessa. Alkukesällä 1928
muljahtaa Kuopiossa nilkka sijoiltaan. Riski on otettava, sillä
olympiakisoihin valmistautuva ei voi levätä jalka paketissa. Vaikka
nilkka paranee, suorituksia varjostaa epävarmuus.
Kaikkien pettymykseksi
Eino Penttilä on Amsterdamissa vasta kuudes, toiseksi paras
suomalainen. Kolmas peräkkäinen Suomen mestaruus ja Kölnissä
heitetty 68-metrinen eivät korjaa olympiapettymystä. Ajan kiivaassa
riennossa ottaa seuraavana vuonna keihäsmiesten kärkipaikan uusi
tulokas, 20-vuotias Matti Järvinen. Hän voittaa Penttilän Kalevan
kisoissa ja Ruotsi-maaottelussa. Vuonna 1930 Penttilä menettää
myös Suomen ennätyksen Järviselle, tulevalle maailmanennätysten
heittäjälle.
Järvisen valtakauden
keskellä Eino Penttilä iskee vuoden 1931 kärkitulokseksi
maailmassa 69,80. Los Angelesin olympiakisoihin Järvisen ja Sippalan
seuraksi hän pääsee vasta Viipurissa järjestetyn ylimääräisen
karsintakilpailun jälkeen.
Los Angelesin
olympiakisojen viidentenä kilpailupäivänä 4. elokuuta Eino
Penttilä kohentaa tulostaan joka kierroksela. Viimeinen heitto
kantaa 68.70. Kilpailu huipentuu upeaan suomalaisten kolmoisvoittoon,
eikä Penttilää harmita himmein, pronssimitali Järvisen ja Matti
Sippalan vanavedessä.
Paluumatkalla Los
Angelesista Eino Penttilä pysähtyy kilpailemaan Chigagossa.
Haamuraja ylittyy nyt virallisesti. Olympiakisojen jälkikilpailun
voittotulos 70,64 jää myös ennätykseksi.
Vuosina 1933-34 Eino
Penttilä sijoittuu Kalevan kisoissa vielä hopealle ja pronssile,
mutta kerran rikkoontunut kyynärpää alkaa vaivata uudelleen.
Viimeisenä aktiivivuonna 1936 hän kiskaisee enää niukasti yli 60
metriä, 60.90.
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti