Einari Oksa
Olavi Elo
Suomi ammuttiin
maailmankartalle 1930-luvulla. Einari Oksa ja Olavi Elo tehtailivat
maailmanmestaruuksia ja – ennätyksiä kotikisoissa ja merten
takana. Vuosi 1930 oli suomalaisen ampumaurheilun läåimurtovuosi.
Jo edellisvuonna oli saatu menestyksen esimakua, kun Suomen joukkue
voitti MM-kultaa pienoiskiväärin makuuasetokisassa. Tässä
kultajoukkueessa oli mukana jo lähes 40-vuotias Einari Oksa, joka
seuraavana vuonna pani todella tuulemaan.
Vuoden 1930 MM-ammunnat
käytiin Antwerpenissa. Siellä Einari Oksa oli Suomen
menestyksellisin ampuja. Hän voitti arvostetun vapaakiväärin 3x40
laukauksen kisan mainiolla tuloksella 1111. Se jäi ME:stä vain
kolme pistettä. Lisäksi Oksa voitti vapaakiväärin pystykisan
uudella maailmanennätystuloksella 359. Tämä oli ensimmäinen
suomalaisampujan tekemä maailmanennätys.
Einari Oksa palkittiin
vuonna 1930 Suomen Urheiluliiton kultamitalilla, joka annettiin
tunnustuksena lehden valitsemalle vuoden parhaalle
suomalaisurheilijalle. Oksan lisäksi Antwerpenin MM-kisoissa
henkilökohtaiseen maailmanmestaruuteen ylsivät Kullervo Leskinen ja
Sven Oskar Lindgren. Tie Suomen tulevalle hienolle
mapumamenestykselle oli avattu.
Ampumaurheilumme ”grand
old man” Einari Oksa osallistui MM-ammuntoihin vielä 45-vuotiaana
1937. Silloin hän otti 11:.nnen maailmanmestaruutensa vapaakiväärin
makuukisassa. Suurisoissa varmana kilpailijana tunnettu Einari Oksa
oli 1030-luvun MM-mittelöissä erinomaisena tukena nuoremmille
heidän ottaessaan ensi askeleitaan tässä hermoja kysyvässä
rauhallisten miesten lajissa. Suomen ennätystuloksia Einari Oksa
paransi kuudesti. Suomen mestaruuksia hän voitti kahdeksan.
Ammunnan vuoden 1937
Helsingin MM-kisojen hahmoksi nousi isäntämään vasta 24-vuotias
Olavi Elo. Tämä uusi ampumatähtemme, porilainen liikemies tähtästi
kisoista kaksi maailmanmestaruutta maailmanennätystuloksilla.
Vapaakiväärinpystykisassa
hän paransi ME-lukemia kahdella pisteellä voitettuaan kisan
tuloksella 362. Sotilaskiväärin 3x20 laukauksen kisassa ME-lukemat
korjaantuivat neljällä pisteellä, kun Olavi Elo paukutteli 530.
Lisäksi Elo saavutti Helsingin kisoissa kaksi hopeaa, yhden pronssin
ja yhden neljännen sijan.
Sotien aikana Olavi Elo
oli vähällä lopettaa kilpailemisen,mutta veri veti takaisin.
Vuoden 1947 Tukholman MM-kisoissa pystyasennon taituri Olavi Elo otti
tämän asennon MM-kamppailussa kaksi mitalia: hopeaa vapaakiväärillä
ja pronssia sotilaskiväärillä.
Lontoon olympiakisoissa
vapaakiväärimitalleista ammuttiin vain yhteistuloksessa. Siinä
Olavi Elo sijoittui kuudenneksi.
Uransa huipentuman Olavi
Elo koki vuonna 1949 Argentiinassa Buenos Airesin MM-kisoissa. Sieltä
porilainen nappasi peräti neljä maailmanmestaruutta. Vapaakiväärin
3x40 laukauksen kisassa käytiin ennen näkemättömän jännittävä
kilpailu, jossa kaksi suomalaista kamppaili voitosta loppuun asti.
Olavi Elo ja Pauli Janhonen olivat molemmat kovahermoisia suurkisojen
kävijöitä. Pystystä molemmat ampuivat ME-tuloksen 364, mutta
enemmillä kympeillään Elo sai ennätyksen nimiinsä.
Kun laskettiin yhteen
kolmen asennon tulokset, niin sekä Elo että Janhonen saivat
tuloksen 1118! Nyt alkoi hillitön kymppien laskeminen ja niita
Elolla oli kolme enemmän kuin Janhosella. Näin Elosta tuli
vapaakiväärin yhteistuloksen maailmanmestari. Lisäksi Elo voitti
Buenos Airesissa MM-kultaa vapaakiväärin ja pienoiskiväärin
joukkuekisassa. Vuoden urhelijan valinnassa vuonna 1949 Olavi Elo
sijoittui kolmanneksi 10 000 metrin ME-juoksijan Viljo Heinon ja
kovan kilpakumppaninsa Pauli Janhosen jälkeen.
Lähdeaineisto:
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti