Bengt Sjöstedt – pika-aituri ME-vauhdissa

Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden menestys oli 1920-30-luvulla itsestään selvyys, mutta pikamatkoilla kansainvälisen huipputason saavuttaminen ei tahtonut onnistua. Poikkeuksen teki Bengt ”Benkku” Sjöstedt, joka 24-vuotiaana pyyhälsi 110 m:n aidat ME-ajassa 14,4.

Eläintarhan kentällä puhaltelee lakusyksyisenä lauantai-iltana 5. syyskuuta 1931 kolea tuuli – lämpöä on vain 12 astetta-, kun Helsingin IFK:n kansainväliset Nurmi-kilpailut järjestetään viikko Ruotsi-maaottelun jälkeen. Yksi päivän pääkilpailuista on 110 m:n aitajuoksu, jossa SE-mies Bengt Sjöstedtillä on ankara revanssinhalu ruotsalaisesta olympiapronssimiehestä Sten-Pelle Petterssonista. Tämä on vienyt harmillisesti maaotteluvoiton maaililinjan ensimmäisenä ylittäneen suomalaisen kaadettua sääntöjenvastaisesti kolme aitaa.

Lähtölaukauksen pamahtaessa Sjöstedt saa unelmalähdön ja on selvässä johdossa heti ensimmäisellä aidalla. Sulavatyylinen helsinkiläinen ahnetii aidan toisensa jälkeen riskirajoilla, mutta se kannattaa: maalinauha katkeaa sivuvastaisesta tuulesta huolimatta uskomattomassa ajassa 14,4, joka sivuaa Ruotsin Erik Wennströmin nimissä olevaa kahden vuoden takaista maailmanennätystä ja on kaksi kymmenystä alle entisen Suomen ennätyksen.

Ruotsin Petterson jää neljä kymmenystä ja entinen SE-mies Erik ”Erkka” Wilen 0,9 sekuntia. Tarkistusmittauksessa radan pituudeksi todetaan 110,21 metriä, joten tulos on ME-kelpoinen.

Bengt Sjöstedt nousi Suomen pika-aiturien aateliin 19-vuotiaania. Hän sijoittui Kalevan kisoissa v. 1926 hopealle vain kymmenen senttiä SE-mies Erkka Wilenille hävinneenä myöttuuliajalla 15,5. Tämän jälkeen Benkun asemaa ei pystynyt kukaan uhmaamaan kymmeneen vuoteen, sillä Suomen mestaruus tuli kymmenen kertaa ennen uran päättymista v. 1937 – vian v. 1932 kultamitali jäi saamatta Los Angelesin olympiamatkan estettyä osanoton.

Arvokisoissa Sjöstedt ei onnistunut aivan kykyjään vastaavalla tavalla. Olympia-areenalla hän esiintyi kahdesti, mutta kummallakin kerralla finaalipaikka jäi niukasti saavuttamatta. Amsterdamissa 1928 hän oli välierässään neljäs vain 20 senttiä kolmossijasta ajalla 15,0 ja Los Angelesissa neljä vuotta myöhemmin välierässään viides ajalla 14,9. Ensimmäisissä yleisurheilun EM-kilpailuissa Torinossa 1934 mitalintavoittelu päättyi kaatumiseen ja keskeyttämiseen 4. alkuerässä.

Bengt Söstedt kuuluti Suomen nopeimpiin myös sileillä pikamatkoilla. SM-kultaa hän voitti 100m:llä v. 1931 ja HIFFK:n kvartetin aloittajana 4x400 m:llä v. 1930 ja 1931. SE-aikaa hän kohenteli 110 m:n aidoissa viidesti v. 1928 – 31 ( 15,4-14,4). Pika-aitojen 14,4 säilyi maailmanennätystilastossa kolme vuotta ja Suomen ennätyksenä peräti 36 vuotta (Matti Harri 14,3 v.1967) eli kauemmin kuin mikään muu SE-tulos yleisurheilun historiassa.

Maaottelusankarit muistelevat Ruotsi-kamppailuja
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maaottelusankarit_muistelevat_ruotsi-kamppailuja_6091.html#media=6094

Lähdeaineistoa Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8905-35