Albin Stenroos – veteraanin ylivoimaa olympiamaratonilla

Albin Stenroos Pariisin maratonilla 1924

Pariisin kisojen suomalaiset päättäjäise toimeenpani Albin Oskar Stenroos, 35, joka Tukholman kisoissa 12 vuotta aikaisemmin oli turhaan tavoitellut kultaa, vaikka saikin hopeaa ja pronssia. Pariisin kisoihin tämä sitkeä uurastaja valmentautui, välillä jo urheilusta luovuttuaan, aivan erinomaisen tarmokkaasti tähtäimessään maraton-voitto, joka ei mitenkään utopistiselta tuntunutkaan. Stenroos osoitti hyvää kuntoa kevätkesän koekilpailuissa kotimaassa, minkä lisäksi hän oli edellisenä kesänä saavuttanut 20 000 metrin juoksussa maailmanennätyksen. Vastaavanlaisen noteerauksen hän teki olympiakesänä 30 000 metrin matkalla. Kaikesta huolimatta Albin Stenroos yllätti Pariisissa kaikki ainakin yhdessä suhteessa, voiton ylivoimaisuudessa. Stenroos tiesi kuntona ja oli myös selvillä siitä, miten maraton on juostava. 17-vuotiaana hän oli juossut ensimmäisen maratoninsa ja sen jälkeen lukemattomia pitkiä matkkoja. Suomen mestaruuksia oli kertynyt 15. Olympiavoiton vuoro oli sunnuntaina heinäkuun 15. päivänä 1924.

Kilpailun alkua siirrettiin iltapäivälle, sillä helle jatkui yhä, vaikka ei sentään yhä tukahduttavana kuin perjantaina, maastojuoksun päivänä. Tuuli puhalteli ja teki maraton taivaltajien olon siedettäväksi. Suomalaiskatsomo odotti kuumeisesti hyviä tietoja maratonreitin varrelta. Aluksi sieltä tuli aivan muuta: johdossa kreikkalainen Kranis ensimmäisellä, toisella ja vielä kolmannellakin tarkastusasemalla, parhaat suomalaiset jossakin kymmenen nurkilla. Neljännen väliaika-aseman (14850 metriä) sivuutti ensimmäisenä ranskalainenn Verger, sitten amerikkalainen De Mar, kreikkalainen, toinen amerikkalainen, ranskalainen, belgialainen. Missä suomalaiset?

Mutta viides asema sävähdytti suomalaisia. Matkaa oli taitettu nyt 19250 metriä. Isäntämaan mies Verger johti, Stenroos oli noussut toiseksi. Hyvä. Kuudes asema tiedotti – matkaa oli silloin taitettu 20 300 metriä -: ensimmäinen Albin Stenroos 1.20.08, toinen Verger 1.20.38. Eroa oli jo puoli minuuttia. Seitsemäs asema: Stenroos johti, Verger oli pudonnut kuudenneksi, Halonen noussut viidenneksi. Kahdeksas asema: Stenroos lähes kolme minuuttia De Marea edellä, Halonen neljäs. Mutta virolainen Lossman oli noussut kuudenneksi, Antwerpenin kova kakkonen. Yhdeksäs asema (31050 metriä), Sternoosin etumatka amerikkalaiseen oli jo oli jo yli kolme minuuttia, toiseksi oli tunkeutunut italialainen Bertinit, joka kärkkyi kahden minuutin päässä takana. Halonen oli neljäntenä, Lossman aivan kannoillaan. Kymmenes tarkastusasema ilmoitti Stenroos jatkavan voitollisesti, etumatka oli jälleen kasvanut, ja yhdestoista vihon viimeinen asema (38 km) julisti Stenroos jättäneen lähes neljä minuuttia seuraavaa, Italialaista Bertiniä, Halonen oli neljäntenä, Lossman oli hävinnyt kuvasta.

Kuin kuningashirvi Stenroos kiitää kepein askelin stadionille. Askel säilyy tyylipuhtaana maaliviivalle saakka. Hän oli jo kolmas näisen kisojen suomalainen – Nurmen ja Ritolan ohella – joka ”pilasi” monen ranskalaiskatsojan kisatunnelman liian leveällä voitollaan. Lauri Halonen sijoittui neljänneksi.

Lähdeaineisto: Reino Rinne: Suomen urheilun tähtihetkiä, Kilpakenttien sankarit 1