Kaarlo Verrosen komeaa menoa Tynkä-ottelussa 1933.
Ohion osavaltiossa USA:ssa 1910 syntynyt Kaarlo Verronen oli perustamassa Raution Kisailijoita ja kuului seuran alkuvuosien menestyksekkäimpiin urheilijoihin. Hänen 1500 ja 5000 metrin aikansa 4,14 ja 15,35 ovat kelvollisia tuloksia nykyisilläkin juoksuradoilla. Kaarlo Verrosen isä August Verronen meni Amerikkaan vuoden 1904 paikkeilla ja Kaarlo äiti seurasi viitisen vuotta myöhemmin. He palasivat Suomeen 1912, jolloin Kaarlo oli puolitoistavuotias.
Matka USA:sta alkoi Lusitania-laivalla, joka nousi hetkeksi maaimanpolitiikan keskipisteeksi kolmisen vuotta myöhemmin. Saksalaiset torpetoivat tuolloin tämän matkustaja-aluksen ja syvyyksiin meni enemmän ihmisiä – joukossaan lähes 2000 USA:n kansalaista – kuin Titanicin onnettomuudessa 1912. Lusitanian kohtalo nopeutti USA:n mukaantuloa ensimmäiseen maailmansotaan.
Ohion Fairportin rakennuksilla taaloja vuollut August Verronen palasi Rautioon maanviljelijksi ja toimi 1920-luvun puolivälistä lähtien myös poliisina. Hän oli tuolloin suojeluskunnan paikallispäällikkö. Perheessä oli siihen aikaan jo 10 lasta.
Urheilu nousi suojeluskunnan ja nuorisoseuran kautta suureen suosioon 1920-luvulla ja 1931 Kaarlo Verronen oli mukana perustamassa Raution Kisailijoita. Juoksut juostiin maantiell, sillä kenttiä ei ollut. Kaarlo Verronen säilytti seuransa ensimmäissten yleisurheilukilpailujen 1500 ja 5000 metrin juoksujen voittomitalit, jotka ovat huomattava harvinaisuus paikkakunnan urheilumuistoissa.
Seurojenväliset ottelut olivat 1930-luvun tärkeitä urheiutapahtumia tällä alueella. Kisailijat, Sievin Lyly ja Toholammin Urheilijat ottivat yhteen suunnilleen kymmenen vuoden ajan ja paljon henkeä oli myös Kisailijoiden ja Tyngän Vesa välisissä kamppailuissa. Verrosen päämatkat olivat 1500 ja 5000 metriä, mutta Tyngän kukistamiseksi häntä tarvittiin kerran myös 400 ja 800 metrillä, jolloin koko urakka nousi neljään matkaan.
Keski-Pohjanmaan piirinmestaruudet toivat Verroselle kaksi kertaa edustustehtäviä piiriotteluissa ruotsinkielistä aluetta vastaan. Muutamat Kaarlo Verrosen parhaista urheilumuistoista liittyivät maastojuksuun, jossa hän saavutti 1934 toisen sijan suojeluskuntapiirin mestaruuskilpailuissa. Vuonna 1936 hän voitti kaikki vastustajansa Väliviirteen piirinmestaruuskilpailuissa ja seuraavana vuonna hän oli Kalajoella toinen Toivo Heinosen voittaessa.
Kaarlo Verronen siirtyi 1930-luvun jälkipuoliskolla Kalajoen Junkkareiden edustajaksi, kun Kisailijoiden toiminta oli tilapäisesti hiipumassa. RK:n kantavien voimien Väinö Perttulan ja Viljo Polven muuttaminen muualle vaikutti osaltaan tilanteeseen. Kesällä 1938 Verronen pohjusti Kälivällä Junkkarien 4 x1500 metrin piirinmestaruuden jo avausosuudella. - Tein 35-40 metrin eron seuraaviin, mistä Olli Pahkala, Adolf Männistö ja Yrjo Himanka sitten jatkoivat.
Varusmiespalvelunsa Kaarlo Verronen suoritti Riihimäen viestipataljoonassa, missä hän oli komppaniansa paras juoksija. Talvisotansa Verronen kävi Laatokan tuntumassa, Sakkolan Kiviniemessä. Välirauhan tultua hän jatkoi vielä kilpailemistaan. Kesällä 1941 oli jonkin verran rintamakilpailuja. Vuodet syvärillä ja muissa jatkosodan tehtävissä merkitsivät kuitenkin päätepistettä kilpailemiselle. Jatkosotaan päättyneen aktiivikautensa jälkeen Kaarlo Verronen ei ollut kovin paljon mukana seuratoiminnassa, mutta urheilua hän seurasi tarkasti. Kaarlo Verrosen pojan Harrin tytär Maarit Verronen on yksi tämän hetken tunnetuimmista kirjailijoista Suomessa.
Maarit Verronen – kirjailijja
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2009/07/maarit-verronen-kirjailija.html
Lähdeaineisto Lauri Järvinen Kyläseurast punttilavojen valtiaaksi ISBN 952-92-1191-0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti