Kalajoelta kotoisin ollut Väinö Heusala (1914-1982) kuului parikymmentä vuotta maan ja usein maailmankin parhaisiin pistooliampujiin. Hänen saavutuksiin kuuluu yksi maailmanmestaruus, neljä MM-hopeaa, yksi EM-hopea ja yksi pronssi sekä kuudes sija Lontoon olympialaisissa 1948. Suomen mestaruuksia kertyi kymmenittäin.
Väinö Heusala nähtiin vuosina 1947-1955 lähes kaikissa ammunnan suurissa arvokilpailuissa ja melkein aina hän palasi niistä mitalistina. Seitsemän kansainvälisen arvokisamitalin Heusala kilpaili käytännöllisesti katsoen kaikilla pistooliaseilla olympia-ammunnan, kuvioammunnan ja vapaapistoolin ollessa keskeisimmät menestyslajit.
Väinö Heusala osoitti lahjakkuuttaan ampumiseen jo Kalajoen suojeluskunnassa 1930-luvun alussa, mutta hänen varsinainen aktiiviuransa käynnistyi nuorukaisen muutettua Helsinkiin, missä hänen setänsä Matti Heusala (1893-1966) kuului ennen sotia maan parhaisiin pistooliampujiin. Ennen pitkää Väinö kilpaili Matin tavoin Suomen Metsästysyhdistyksen riveissä ja kehittyi nopeasti jo ennen sotavuosia sekä varsinkin niiden jälkeen, Väinö Heusala seurasi setänsä mallia sekä ammattiuralla että ammunnassa.
Mitali lähellä Lontoon olympialaisissa
Ampujien matka Lontoon olympiakisoihin alkoi Turusta 20. heinäkuuta Arcturus-laivalla. Pistoolikilpailut käynnistyivät armottoman helteen jatkuessa vapaapistoolilla, joka sujui Suomen kolmikolta alle odotusten vain Eino Saarnikon yltäessä kymmenen parhaan joukkoon.
Kuvioammunnan päivinä 4.-5. elokuuta sää oli muuttunut tuuliseksi ja sateiseksi. Ensimmäisen päivän 30 laukauksen jälkeen tilanne kärkiryhmässä oli erittäin tasainen. Ruotsin Torsten Ullman ja Unkarin Karoly Takacs johtivat 286 pisteellään Perun Edwin Valienten olleessa yhden pisteen päässä ja Heusala neljäntenä 283 pisteellään. Ravilon 280 riitti kuudenneksi.
Kärkipään miehistä Ravilo sai ensimmäisenä toisen 30 laukauksen sarjan valmiiksi. Hän paransi tulostaan kolmella pisteellä saaden yhteistulokseksi 563. Ensimmäisenä Ravilon tuloksen ylitti Ullman, mutta vain yhdellä pisteellä. Seuraava Unkarin Karoly Takacs ampui kokonaista 294 pistettä ja lopputuloksekseen 580. Ruotsin Sven Lundqvist teki myös tarkkaan työtä kooten 287 pistettä; lopputulos 569 nosti hänet Ullmanin ja Ravilon ohi. Valiente ampui erinomaisen tuloksen 286 ja sai yhteistuloksekseen 571. Heusalan tulos oli 280 ja yhteistulos täsmälleen sama kuin Ravilolla 563. Ravilo oli onnekkaampi kymppien suhteen. Ravilolla oli 36 kymppiä ja Heusalalla 34. Näin Ravilo oli viides ja Heusala kuudes.
Väinö Heusalan Lontoon kuudes sija on paras Kalajoelta kotoisin olevan urheilijan menestys olympiakisoissa. Jussi Kurikkala juoksi Lontoon maratonin 13. sijalle.
Maailmanmestaruus Venezuelassa 1954
Väinö Hietalan uran viimeiseksi jääneet maailmanmestaruuskilpailut käytiin marraskuussa 1954 Venezuelan Caracasissa. Kisoista Heusalan tuomisina olivat pistoolin joukkuekilpailun maailmanmestaruus ja olympia-ammunan pronssimitali. Näiden pistoolilajien muut suomalaisjoukkueen jäsenet olivat kummallakin kerralla Pentti Linnosvuo, Leonard Ravilo ja Lauri Toikka.
Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: Maailmanestari Väinö Heusala ja hänen setänsä Matti ISBN 978-951-98854-4-5
Huom. Kirja on erinomainen joululahja. Kirja on ensimmäinen ampujasta tehty kirja Suomessa. Lauri Järvinen on yksi Suomen merkittävimmistä urheilukirjailijoista. Hän on kirjoittanut kaikkiaan 45 kirjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti