Kuvassa Kalajoen Junkkareiden suurkisaryhmä. Joukkueen johtajana Risto Kalajo
Suomen Suurkisat syntyivät 1947, jolloin SVUL ja SNLL sekä niiden kutsua noudattaen 49 muuta ruumiin kulttuuria harrastavaa liittoa sekä yhdistystä olivat toteuttamassa suurta sodanjälkeistä hanketta. Suomen suurkisat nostivat kansakunnan itsetuntoa. Helsinkiin kokoontui kaikkiaan 63 000 voimistelijaa ja muuta urheilijaa. Ulkomaisia osanottajia oli 431 ja he tulivat 15 eri maasta. Koskaan aikaisemmin ei Suomessa ollut nähty samanaikaisesti yhtä monen maan urheilijoita.
Naiset ja tytöt majoitettiin pääkaupungin 53:een koulutaloon, miehet ja pojat telttakyliin Käpyön raviradalle ja Ruskeasuolle.
Naiset ja tytöt majoitettiin pääkaupungin 53:een koulutaloon, miehet ja pojat telttakyliin Käpyön raviradalle ja Ruskeasuolle.
Avajaismarssi vyöryi kuuden kilometrin mittaisena rivistönä pitkin Mannerheimintietä, jota reunusti 200 000 katsojaa. Olympiaohjelmaa mukailevien tapahtumien huipentuma oli 10 000 metrin juoksun suomalaisen ME-mies Viljo Heinon ja Tsekkoslovakina nousevan tähden Emil Zatopekin kaksinkappailu 5000 metrillä. Vuotta aikaisemmin Heino oli vielä voittanut tsekin EM-kisoissa, mutta Helsingissä hän joutui tunnustamaan Satupekan paremmakseen niukalla 2 kymmenyksen erolla aikojen olleessa 14.15,2 ja 14.15,4. Heino ei enää seuraavinakaan vuosina pystynyt kukistamaan tsekkiä, vaikka paransi vielä 1949 kympin maailmanennätystä.
Lähdeaineisto: Lauri Järvisen kirjoitus Kalajoenseutu-lehdessä24.12.1999. Valokuvan omistaa Veikko Kamunen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti