Kalajoen Junkkareilla SM-mitalimenestystä

Kalajoen Junkkarit perustettiin vuonna 1930 ja hiihto on kuulunut alusta lähtien seuran päälajeihin. Junkkarien kaikkien aikojen maineikkain urheilija Jussi Kurikkala teki nuoren seuransa nimen tunnetuksi jo 1930-luvulla, jolloin hän voitti 18 kilometrin maailmanmestaruuden Puolan Zakopanessa 1939 ja kuului jo vuotta aikaisemmin Lahden MM-kisojen viestissä Suomen kultajoukkueeseen.

Kurikkala voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 1936 pikamatkalla, mutta putosi vielä niukasti olympiajoukkueesta. Seuraavana vuonna Kurikkala kävi ensimmäiset suuret arvokisansa Ranskan Chamonix´ssa, mistä oli tuomisina MM-viestihopeaa. Chamonix´n MM-hiihtojen jälkeen Kurikkala siirtyi muutaman muun huippuhiihtäjän tavoin Iisvedelle Esa Rossin talliin, joka tarjosi mahdollisuuden kokopäiväiseen harjoitteluun ja lisäksi hyvän maaston. Aikansa kovimpiin harjoittelijoihin kuulunut Jussi Kurikkala koki pitkän uransa huippuhetket Italian Cortinassa 1941, missä hän voitti MM-kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä tuli toiseksi pikamatkalla. Toisen Suomen mestaruutensa hän saavutti sotatalvena 1944 Ounasvaaran 50 kilometrillä. Toinen maailmansota vei Kurikkalalta mahdollisuuden osallistua hiihtäjänä Olympiakisoihin. Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä vain 38-vuotiaana talvella 1951.

Jussi Kurikkalan muistokisat

Jussi Kurikkalan muistokisat ovat Kalajoella erityisesti olleet 1960-luvulla merkittävä kansallinen hiihtotapahtuma. Tuolloin voittajien joukossa olivat muun muassa Sauli Lähteenmaa, Veini Kontinen, Veikko Räsänen, Eero Kolehmainen, Unto Sorjonen, Veikko Hakulinen, Hannu Taipale, Eero Mäntyranta, Teuvo Hatunen, Esa Kujala, Elias Nygård, Heikki Torvi, Kalevi Hämäläinen, Kalevi Oikarainen, Keijo Vähäkangas, Heikki Torvi, Kuisma Taipale, Teemu Kattilakoski, Tero Similä, Kusti Kittilä. Naisten puolella voittajana on ollut myös Helena Takalo.

Junkkarihiihdon alkutaival

Junkkarien 1930-luvun ja 1940-luvun alun muita menestyneitä hiihtäjiä olivat Saima Kärjä (myöh. Siipola) ja Lauri Suni. Saima Kärjä voitti Ounasvaaralla 1938 naisten sarjan ja oli seuraavana vuonna paras myös naisten Oulun hiihdossa. Lauri Suni hiihti alkutalvella 1941 hienosti 13 sijalle Suomen MM-karsinnoissa. 1930-luvun lopulta aina 1950 luvun alkuun saakka parhaisiin junkkarihiihtäjiin kuului myös Mauno Kärjä, joka ylti päälajissaan pyöräilyssä maan parhaimmistoon ja lähelle olympiaedustusta. 1950- ja 60-luvuilla Kalajoen Junkkarien hiihtäjät eivät saavuttaneet mainittavaa valtakunnallista menestystä.

Merja Myllylän 19-20 vuotiaiden SM-pronssi talvella 1980 oli ensimmäinen merkittävä valtakunnallinen tulos sitten Jussi Kurikkalan.

Kalajoen Junkkarien kasvatti Ossi Juola kuului veljensä Veikon ohella 1960-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan hiihtoparhaimmistoon. Kanadaan muutettuaan Ossi Juola ylti uudessa kotimaassaan useisiin veteraanihiihdon maailmanmestaruuksiin.

Arvokisamenestystä Mauno Juola nousi ensimmäiseksi Junkkarihiihdon juniorien Suomen mestariksi 1990-luvun alussa ja kuului 1993 MM-pronssia saavuttaneeseen Suomen 20-vuotiaiden viestijoukkueessa.

Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala hiihtivät puolestaan juniorien SM-viestikultaa 1992. Jokainen heistä on menestynyt myös yleisessä sarjassa; Junnikkala tosin ensisijaisesti hiihtosuunnistuksessa, missä hänellä on yksi maailmancupin osakilpailuvoittokin. Juniorien SM-viestimitalia juhlittiin myös 1993, jolloin Mauno Juolan, Veli-Matti Junnikkalan ja Janne Ojalan muodostama kolmikko saavutti pronssia. Annika Anttiroiko oli samoissa Keravan kisoissa 20-vuotiaiden viides ja viestikolmikko, johon hänen lisäkseen kuuluivat Marika Suni ja Katja Ojala tuli seitsemänneksi. Junkkarien selviytyminen miesten viestissä SM-kisojen 11. sijalle Pellossa 1993 ja yhdeksänneksi Saarijärvellä 1994 enteili sitä vahvaa nousua, joka muutamaa vuotta myöhemmin tuotti SM-viestihopeaa 1998 ja myös henkilökohtaisen SM-mitalin talvella 2000.

Junkkarien joukkueissa on vat 1990-luvun SM-viesteissä hiihtäneet seuran omat kasvatit Mauno Juola, Janne Ojala, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall sekä muualta siirtyneet Mika Viitala, Marko Santapakka, Marko Kinnunen, Kuisma Taipale ja Kusti Kittilä.

Vantaalla 1997 Junkkarit oli jo mitalien tuntumassa tullen viidenneksi joukkueella Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne Ojala. Seuraavana talvena Puijolla oli riemastuttavasti tuomisina viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan tilalla hiihti Marko Kinnunen, jonka loistava kolmas osuus nosti Kalajoen lopulliselle sijalleen. Seuraavana talvena sama joukkue oli Inarissa kuudes, mutta talvella 2000 jouduttiin Joensuussa tyytymään yhdeksänteen sijaan osittain varamiehisellä ryhmällä, johon kuuluivat Kusti Kittilä, Kuisma Taipale, Janne Ojala ja Marko Santapakka.

Aikaisemmalla urallaan jo viisi miesten SM-mitalia hiihtänyt ja sekä MM- että Olympiakisoissa nähty Kuisma Taipale lykki ensimmäisenä junkkarivuotena pronssille Joensuun 50 kilometrin SM-yhteislähtökisassa ja oli kaksi muuta kertaa talven SM-lähtöjen kärkikymmenikössä. Uransa parhaan ja tasaisen varman kauden 2000 hiihtänyt Marko Santapakka ylti Jyväskylän SM-hiihtojen 30 kilometrillä viidenneksi ja nousi kolme muuta kertaa kärkikymmenikköön.

Lahden 2001 MM-kisojen jälkeen käydyssä Kajaanin SM-hiihdoissa Junkkarit jäi vain 11,9 sekunnin päähän Suomen mestaruudesta joukkueellaan Mauno Juola, Marko Santapakka, Janne Ojala ja Kuisma Taipale. Kalajoki johti ankkuriosuudelle lähdettäessä, mutta Joensuun Sami Repo pystyi ohittamaan ja jättämään Kuisma Taipaleen.

Talven 2001 ensimmäsissä SM-hiihdoissa Kuopiossa Kuisma Taipale ehti vapaan 15 km:n seitsemänneksi ja Mauno Juola perinteisen 30 km:n yhdeksänneksi. Lahden SM-kisoissa Kuisma Taipale hiihti kolme yhdeksättä sijaa. Joulukuun 2001 lopulla Mikkelissä pakkanen paukkui sallitun rajamailla ja Junkkarien viestimiehistö Mauno Juola, Marko Santapakka, Hannu Oja ja Kuisma Taipale sijoittui SM-kisassa viidenneksi.

Junkkarihiihdon talven 2002 kirkkaimmat hetket koettiin Tampereen ja Mikkelin SM-ladujilla. Kuisma Taipale lykki perinteisen 15 km:n mestariksi Tampereella ja ehti takaa-ajon hopealle Mikkelissä. Huhtikuussa Taipale täydensi mitaliputkensa Virolahden SM-kisojen perinteisen 50 kilometrin yhteislähtökisan pronssilla. Talvella 2002 kilpailitiin SM-mitaleista myös Rukalla viikkoa ennen vappua. Siellä Haapajärven Kiiloja edustanut Jukka-Pekka Ojala yllätti 30 kilometrin luistelun hopeallaan.

Kuisma Taipaleen henkilökohtainen mitaliputki jatkui myös talvella 2003, jolloin hän rynni hopealle sekä Ylivieskan vapaalla 15 kilometrillö että Valkeakosken takaa-ajossa. Lisäksi hän hiihti sinä talvela SM-kisojen neljännen ja kuudennen sijan. Junkkarit palasi 2003 viestimitalistiksi Valkeakoskella kokoonpanolla Mauno Juola, Kusti Kittilä, Kuisma Taipale ja Jari Kalliokoski. Mitalin väri oli pronssinen. Lieksan sprinttiviestissä Taipale ja Kittilä ehtivä neljänneksi sekä Juola ja Kattilakoski seitsemänneksi. Kittilä ja Taipale olisi todennäköisesti voittanut kisan ilman Kittilän vaihtosekoilua.

Kuisma Taipale nähtiin junkkarivuosinaan myös olympia- ja MM-kisaedustajana. Parhaan arvokisaedustuksensa hän lykki jo 1993 Falunin MM-hiihtojen perinteisellä 30 km kilometrillä 16:nneksi. Tuolloin hän edusti Vetelin Urheilijoita. Marko Kinnunen kävi sprinttihiihtäjänä yhdet MM-kisat.

Kalajoen Junkkarit on hiihdon sinettiseura ja piiriluokittelun mukaan paras hiihtoseura Keski-Pohjanmaalla.

Kusti Kittilä viime kausien kirkkain tähti

Junkkarihiihdon tämän hetken kirkkain tähti on Pyhäjoen Yppäristä kotoisin oleva Kusti Kittilä. Hän kuuluu niihin lahjakkuuksiin, jotka oppivat hiihtämään jo ennen kävelyn jaloa taitoa. Jo äidinmaidossa Kusti sai vereensä hiihtogeenin. Äidin puolelta löytyy suvusta hiihtäjiä Haapaveden suunnalta ja isän puolelta sukuun kuuluu mm. toinen lupaava hiihtäjä Timo Toppari. Kusti on saavuttanut urallaan 14 nuorten SM -mitalia ja aikuisten SM -hiihdoista Kusti on saavuttanut yhden viestipronssin ja yhden sprintin Suomen mestaruuden. Kusti työskentelee Rajavartiolaitoksessa ja on tyytyväinen työn tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin. Urheilu-uran jälkeen hän kuitenkin uskoo ajautuvansa enemmän liikunta-alalle ja talviurheilun pariin. Vuokatissa majaa pitävä hiihtäjä viihtyy Kainuun vaaramaisemissa. Kusti Kittilän uusi seura on nyt Kuhmon Ski. Kusti vaihtoi seuraa tänä vuonna.

Kusti Kittilän saavutukset

2006-07

FIS-maailmancup 167., sprintti 86.-

Düsseldorf GER 22.10.2005 sprintti 1,5 km V 30.

SM-kilpailut- Keuruu 12.1.2007 sprintti P 1.

- Pyhäjärvi 31.3.2007 10 km P 12., 1.4.2007 50 km V 15.

2005-06

FIS-maailmancup- Kuusamo 26.11.2005 15 km P 57.

2004-05

FIS maailmancup- Drammen 9.3.2005 sprintti (1 km P) 42.

- Lahti 5.3.2005 sprintti (P) 28.

SM-kilpailut

-Jämi 29.1.2005 sprintti (1,2 km P) 8.

2003-04

FIS maailmancup- Lahti FIN 5.3.2005 sprintti V 40.

SM-kilpailut

- Iisalmi 25.1.2004 30 km V 8.

-Lapua 1.2.2004 10 km P+10 km V takaa-ajo 14.

- Ounasvaara 26.3.2004 10 km V 21.

- M23 Teuva 13.3.2004 10 km P 1., 14.3.2004 15 km V 1.Ranking

- Kokonaiskisa 15.

2001-02

FIS maailmancup- 2.3.2002 Lahti 15 km V 72.

- 5.3.2002 Tukholma SWE sprintti 51.

SM-kilpailut

- Tampere 18.1.2002 sprintti V 6., 20.1.2002 15 km P 32.

- Ruka 21.4.2002 30 km V 43.

- Virolahti 7.4.2002 50 km P 39.

- M22 Hollola 10 km P 2., 10 km V 10.

Katso Kustin kuulumiset osoitteesta http://kusti.vuodatus.net/

LähdeaineistoLauri Järvinen: Jussi Kurikkala Kalajoen junkkari, ISBN 952-90-2583-1

Lauri Järvinen: 100 vuotta kalajokista urheilua, ISBN 952-90-3639-6

Suomen Hiihtoliiton arkisto
Latua Keskipohjanmaalta