Oslon EM-kisojen maratonin
suomalaiset sankarit, korkeimmalla korokkeella Mikko Hietanen
vierellään toiseksi tullut 48-vuotias veteraanijuoksija Väinö
Muinonen.
Suomen leisurheilun eräs
sykähdyttävimmistä hetkistä koettiin täpötäydellä Oslon
Bisletin stadionilla yleisurheilun kolmansissa EM-kilpailuissa 1946.
Raskaiden sotavuosien hiljentämät suomalaisurheilijat palasivat
kansainväliseen seuraan sotaa edeltävien aikojen muistoissa,
kultaisin vauhtiaskelin.
EM-kisojen avauspäivän
nostalgisessa illassa 22. elokuuta 1946 kenttää kiersi yhtäaikaa
peräti kaksi suomalaista Euroopan mestaria, tosin eri suuntiin.
32-vuotias Viljo Heino oli tehnyt 10000 metrillä ratkaisevan
nykäyksen, kun stadion portista kirmaisi sisään ulkoradalee
maraton voittaja, 34-vuotias Mikko Hietanen. Tunnelma katsomossa
herkistyi, monet katsojat pyyhkäisivät silmäkulmiaan mestaruuteen
kiitävien suomalaisjuoksijoiden kohdatessa toisensa valojen
loisteessa.
Kestävyysmatkojen
suomalasjuhla jatkuu myös mestareiden takana. Helge Perälä juoksi
10000 metrillä toiseksi ja 47-vuotias Väinö Muinonen tuli vajaan
maratonin matkalla (40,1 km) maaliin toisena, runsaan minuutin
ensimmäisen kerran ulkomailla juossutta Hietasta hitaammin.
Mikko Hietanen pääsi
sodasta johtuen elämänsä vauhtiin vasta ikämiessarjan
kynnyksellä. Uudellakirkolla, Karjalassa 1911 syntynyt Hietanen
mittaili koulupoikana kotiseudullaan Hyttilän kylässä eri pituisia
juoksumatkoja, mutta ensimmäisiin kilpailuihin hän osallistui vasta
21-vuotiaana. Pitkistä juoksumatkoista kiinnostunut Hietanen voitti
neljä vuotta myöhemmin Kaivopuiston maratonin alokassarjan.
Kansallinen juoksu-ura lähti nousuun, mutta sota katkaisi haaveet
kansainvälisestä menestyksestä.
Maratoonariksi Mikko
Hietanen oli sopivankokoinen, 167-senttinen ja 54-kiloinen
kapeakasvoinen juoksija. Hän jaksoi odottaa omaa tilaisuuttaan.
Vuosien sitkeä uurastus palkittiin EM-vuonna 1946, jolloin Hietasen
hurja juoksukunto toi voittoja. Kesäkuussa hän rikkoo
Vuoksenniskalla 15 mailin ja 25 km:n maailmanennätykset. Heinäkuussa
Hietanen uusi maratonin Suomen mastaruuden. Vuosi huipentui Oslossa
Euroopan mestaruuteen, mutta jatkoakin seurasi. Hietanen paineli
vielä lokakuussa 20 kilometrin Suomen ennätyksen ja lumen
peittäessä jo maan hän juoksi Kosicen maratonin voittajaksi.
Seuraavana keväänä
Hietanen sijoittui Bostonin maratonilla toiseksi huippuajalla
2.29.31. SM-maratonilta heltisi jo kolmas perättäinen mestaruus
Pohjoismaiden maratonmestaruuden lisäksi. Vuoden
urheilija-äänestyksessä Mikko Hietanen jakoi kärkisijan
luistelija Lassi Parkkisen kanssa.
Lontoon olympiakisoissa
1948 Mikko Hietanen ei onnistunut odotetusti. Maratonilla hän joutui
keskeyttämään, kun jalkineet hiersivät akillesjänteet verille.
Helsingissä 1952 Hietanen oli jo 46-vuotias, mutta juoksi
tyydyttävästi. Sijoitus oli 17:s Zatopekistä 11 minuuttia
jääneenä.
Hersyvän huumorin
sävyttämänä Mikko Hietanen askelsi uutterasti lenkkejä
Vihtavuoren kodistaan yli 75-vuotiaanakin. Hän juoksi useita
ikäluokkansa sarjavoittoja Keski-Suomen hölkkäkilpailuissa.
Mikko Hietanen
Mikko Hietanen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti